Onnistunut työhyvinvointipäivä tuo oivalluksia ja rentouttaa. Yhteinen tekeminen parantaa yhteisöllisyyttä ja jaksamista arjessa.
Työntekijöihin satsaaminen on tätä päivää, tai ainakin sen pitäisi olla.
– Kun organisaatioissa puhutaan asiakaslupauksesta, tulisi samalla muistaa myös työntekijälupaus. Organisaation on pidettävä hyvää huolta myös omista ihmisistään, sanoo erityisasiantuntija ja työsuojelupäällikkö Sirpa Laakso Työterveyslaitokselta.
Laakson mielestä työhyvinvoinnin kehittämisen tulisi olla strategisesti suunniteltua ja systemaattista. Yksi kehitystyön väline voisi olla työpaikan oma työhyvinvointisuunnitelma, 10johon muun muassa työhyvinvointipäivän vietto sisällytetään.
Vaivannäkö kannattaa
Sirpa Laakso pitää säännöllisesti asiantuntijapuheenvuoroja työpaikkojen tyhy-päivissä. Hän korostaa hyvän ennakko- suunnittelun merkitystä päivän onnistumiselle.
Tyypillinen työhyvinvointipäivä sisältää usein ensin aivojumppaa eli info-, luento- tai koulutusosuuden, jonka jälkeen on vapaan ohjelman vuoro. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikuntatuokiota, tanssia, urheilua, elokuvaa – lähes mitä tahansa.
Tyhy-päivään voidaan koota koko porukka tai pitää se vuoroissa. Ohjelma ajoittuu usein työpäivään, mutta mikään ei estä järjestämästä tyhy-päivää esimerkiksi viikonloppuna, vaikka silloin osallistuminen onkin vapaaehtoista.
– Aina kaikkia työntekijöitä ei saada samalla kerralla yhteen, esimerkiksi vuorotyön tai erilaisten tuotanto- tehtävien vuoksi. Tarvitaan joustavuutta ja suunnittelua, jotta mahdollisimman moni pääsee paikalle.
Sirpa Laakso iloitsee siitä, että monessa julkisen sektorin työpaikassa käytetään nykyään aikaa ja vaivaa työ- hyvinvointipäivien järjestämiseen.
– Itselläni on sellainen tuntuma, että työhyvinvointi- päiviä järjestetään yhä enemmän. Niissä tarjotaan erityisesti uutta tietoa ja informaatiota.
Laakson mukaan jokainen työhyvinvointipäivä tulisi suunnitella kunkin työporukan tilanteeseen sopivaksi. On hyvä tarttua esimerkiksi siihen, mitä muutosta työpaikalla mahdollisesti käydään läpi ja millaisilla voimavaroilla se käsitellään, Laakso sanoo.
Tyypillisesti henkilöstöhallinto suunnittelee tyhy-päivän sisältöjä, mutta Sirpa Laakso näkisi mielellään mukana myös työsuojelun edustajat. Kun mahdollisimman moni näkökulma tulee esiin jo valmistelussa, saa henkilöstökin ohjelmasta irti paljon enemmän.
Kokonainen ihminen
Onnistunut työhyvinvointipäivä luo iloa ja virkeyttä sekä parantaa jaksamista arjessa.
– On mukava tavata työkavereita normaalia vapaammin. Hyvä työhyvinvointipäivä virkistää, antaa oivalluksia ja uusia näkökulmia työhön, elämään ja hyvinvointiin yleensä.
Sirpa Laakso pitää tärkeänä, että työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi. Muutamassa tunnissa ei ole mahdollista ratkoa kaikkia työpaikan haasteita, mutta joskus riittää, että saadaan uusien ajatuksien siemeniä itämään.
– Kysyn työntekijöiltä aina aluksi, mistä he haluavat puhua. Voimme hyvin painottaa jo suunnittelemaani ohjelmaa eri tavalla tilanteen mukaan.
Laakso tuo henkilöstön pohdittavaksi työntekijän omaan jaksamiseen, hyvinvointiin ja ajatteluun liittyviä uusia näkökulmia.
– Haluan aina havahduttaa kuulijat siihen, että he ovat paljon muutakin kuin työpaikan resurssi. Toivon, että ihmisestä puhutaan kokonaisuutena.
Tähän kokonaisuuteen kuuluu hyvä ja laadukas uni, jaksaminen, elämänilo, harrastukset sekä liiallisen kuormituksen välttäminen.
Fiilis sen kertoo
Parhaimmillaan työhyvinvointipäivä lisää yhteisöllisyyttä ja jaksamista työpaikalla. Yksittäisen päivän vaikutuksia ei Sirpa Laakson mielestä voi kuitenkaan mitata kyselyä tai fiilismittaria kummemmin.
– Sen sijaan, jos työhyvinvointiin investoidaan järjestelmällisesti ja tavoitteet on kirjattu, voidaan työhyvinvointipäivienkin vaikuttavuutta mitata osana työhyvinvointia esimerkiksi sairauspoissaolojen määrällä tai työpaikan ilma- piirikartoituksilla.
Laakso muistuttaa, että työelämän muutostahti on nykyisin sen verran kiivas, että henkilöstön jaksamiseen kannattaa aidosti panostaa.
– On kiinnostavaa, että start up -yritykset ovat usein ”parhaat työpaikat” -kilpailujen voittajia. Niissä luodaan usein erittäin järjestelmällisesti hyvää työkulttuuria ja sellaista ilmastoa, jossa voi innovoida vapaasti ja työntekijöille on olemassa tietynlainen psykologinen turva. □